5.8.14

Finding my place

Olen tässä viime viikkoina miettinyt omaa elämääni ja ajatellut että onko se nyt tätä sitten seuraavat 50 vuotta? Käydään töissä, kaupassa, tehdään ruokaa, syödään, nukutaan, odotetaan viikonloppua ja sunnuntaina aloitetaan alusta... Olen jämähtänyt rutiineihin, jotka ennen teki mut niin onnelliseksi, mutta ovat nyt alkaneet ärsyttää.

Olen asunut Belgiassa 7,5 vuotta. Alussa kaikki on uutta ja ihmeellistä, jokainen katu on erilainen ja ihmeellinen ja vuodenajat tuntuvat tuovan aina uusia tuulia mukanaan.
Olen tutustunut moniin ihmisiin vuosien aikana, mutta vain kourallisista on tullut ihan oikeita ystäviä. Ennen minulla oli niin paljon ihmisiä ympärillä, että olen viime aikoina tuntenut itseni jopa yksinäiseksi, vaikka en ole todellakaan yksin. 

Olin viikko sitten Suomessa ja ajattelin että kyllä nyt helpottaa kun on omassa ympäristössä. Mutta melkein heti kun me laskeuduttiin minua alkoi ärsyttämään että ymmärsin kaikkia ja kaikki ymmärsi minua. Ahdistaako minua nyt jo Suomessakin? Missä minun sitten pitäisi olla että tuntisin kuuluvani sinne?

Me tehtiin loman jälkeen uusi suunnitelma että tehdään uusia asioita, kuntoillaan ja nautitaan. 

Askel 1: Hankittin A:lle pyörä. Nyt ollaan käyty ahkerasti pyöräilemässä ja pyörähdettiin kaupungin kesäaktiviteeteissa, jotka me ollaan edellisinä kesinä skipattu, koska ei viitsitty mennä julkisilla minnekään. Viime sunnuntaina käytiin grillailemassa puistossa ja siihen päälle pyöräiltiin yli puolitoista tuntia! Ja se oli niin hauskaa!

Askel 2: Kuntoilu. Torstaina tapaan salilla trainerin ja katsotaan mitä voidaan tehdä että saadaan elämä kuntoon. 

Askel 3: Uusi harrastus tai kerho. Enpä ole vielä keksinyt mitä tälle voisi tehdä. Haluaisin tutustua saman henkisiin ihmisiin, mutta ensin pitää päättää minkä henkinen itse olen! 

Askel 4: Suomi. Pitää alkaa hieromaan suomalaisten kanssa tekemiäni suhteita, koska se on aina piristänyt minua niin hurjasti kun on omaa kansaa lähellä. 

Askel 5: Elä! Nyt tai ei koskaan pitää alkaa elämään! Haluan matkustaa, tehdä, kokea, nähdä... Aloitetaan pienellä matkalla Hollannin puolelle Bredaan. Annetaan sille jatkoa matkalla Lontooseen ja Amsterdamiin. Ensi vuonna voi miettiä uusia matkoja. 

Toivottavasti syksyn mittaan innostun taas kaikesta samalla tavalla kuin ennenkin ja saan mielenrauhaa. Nyt ajatukset pomppii niin pahasti edestakaisin kun pitäisi olla sitä ja tätä jo ehtinyt tekemään, enkä itse tunne että olisin edes lähellä sitä pistettä että voisin sanoa ylpeänä että kaikkea on koettu! 

4 comments:

  1. Head up high princess, otherwise your crown will fall! Your place is right here! We love you!

    ReplyDelete
    Replies
    1. I will try to keep it up :-) Crown might have fallen a long time ago.. hihi. Love you too <3

      Delete
  2. Luin tätä sun tekstiä muutama päivä sitten ja tajusin, että aika moni meistä varmasti miettii ihan samanlaisia juttuja. Te ootte kyllä keksiny ihania asioita tulevalle vuodelle!! Itse pysähdyn aina tasaisin väliajoin miettimään sitä, että haluanko elää näin vielä montamonta vuotta ja mikä minulle on tärkeää ja voisinko tehdä jotain toisin jne.. Aina ei vastauksia löydy ja liian usein palaan samaan kysymykseen.. Onneksi osa jutuista on myös omasta asenteesta kiinni ja elämään voi tuoda lisää mielekkyyttä elämällä :) Ihanaa syksyä sinne <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan totta joka sana. Minäkin olen viime aikoina ihan liikaa tullut saman kysymyksen ääreen, mutta mikään ei tuntunut onnistuvan. Mutta kuten sanoit, ihan omasta asenteesta kiinni ja sen takia me tehtiinkin tällainen uusi suunnitelma. Uudet kujeet, ne saa mut toivottavasti piristymään. Aina kun on jotain mitä odottaa niin saa uutta inspistä jokaiseen päivään. Kivaa syksyä myös sulle Ruut <3 Ja iso kiitos kommentista :-)

      Delete

Hit me with a comment in English, suomeksi or in het nederlands! :-)